Hauska huomio viikon takaa:

Kai tiedät sen tunteen, kun istut autossa, jossa tuulettimet puhaltaa vähän liian lämmintä ilmaa, varpaat palelee silti, taivas ei ole vielä päättänyt onko iltapäivä vai ilta, väri vaihtumassa violetista tummansiniseen, katulamppujen valot heräilee, välkkyy. Edellä ei aja kuin ehkä kaksi autoa, istut siinä etupenkillä, iso mummulta saatu kaktus sylissä ja sen piikit kutittelee leukaa ja radiosta kuuluu Basso -radiokanavalle tyypillinen rytmikäs jumputtava ja jännittävä musiikki (vähän niin kuin tällainen). Ilma on hiukan tunkkaista, ihan kuin jo kertaalleen hengitettyä. Tekisi mieli sulkea silmäluomet, mutta sitähän ei voi tehdä, koska silloin nukahtaisit. Ja kaktus sylissäsi kaatuisi, piikit pistäisi sukkahousujen läpi ja multaa menisi kenkään.

Tilanne, joka jokaisen tulisi joskus kokea.

Onneksi lokakuuta on vielä jäljellä.

Värikoodi

Taiteen vesivärisekoituksien sävyt löytyi myös erään syyspäivän asusta, oho oho. Supersyksyinen collegepaita maksoi vaivaiset viiskyt senttiä kirppiksellä ja voidaan käyttää sitä yhdessä Naaman kanssa vuorotellen. Mun mielestä on aika huvittavaa, kuinka mun asukokonaisuudet koostuu yleensä kokonaan toisten vanhoista vaatteista. Nytkin ainoat täysin uudet jutut oli kengät ja huivi.

Käytiin tossa kans Ikeassa ja ostettiin Tiian innoittamana kasveja kotiin. Yhden niistä nimeksi valikoitui Iso-Esteri. Tällä hetkellä meiltä löytyy myös Paavo, Martti ja Sirpa, mut pari ois vielä nimeämättäkin.

Muita juttuja tehtävälistalla on mm. häälahjataulun maalaaminen lauantaiks, sukkahousujen ostaminen (ärsyttävintä hommaa ikinä), imuroiminen (tähän pitää aina henkisesti valmistautua), puuttuvien luentomuistiinpanojen kopsailu, kollaasityön viimeistely keskiviikkoiseen kritiikkiin, suppilovahveroiden metsästys sekä bussilippujen hommaaminen Helsinkiin. No, tässäpä ens viikolle ajateltavaa. Kivaa myöhäistä sunnuntaita!